Hyviä uutisia

Katsastuksesta asti olen epäillyt että takkuaminen täyskaasulla ja laatikon arpominen ei välttämättä johdukaan kaasuläppäanturista vaan koneessa saattaisi olla alipainevuoto. Päästömittauksen tulos oli vahvasti tähän viittaava.

Asiaan saatiin vahvistus kun uusi kaasuläppäanturi saapui Jenkkilästä. Anturi on tarkalleen samanlainen kuin vanhakin ja antaa mittauksessa samat arvot. Eli vika ei ollutkaan anturissa. Sinne meni reilut parisataa euroa että heilahti.

Alettiin sitten etsimään alipainevuotoa starttisprayn avulla ja kone ottikin kierroksia imusarjan alle suihkittaessa. Iris-venttiilin koristekansi pois ja kas, täällähän on yksi sormen mentävä letku tyystin irrallaan. Letku kiinni ja anturikin alkoi näyttämään oikeita lukemia. Pelti kiinni ja tien päälle. Ensimmäistä kertaa sitten auton hankkimisen saattoi kaasun painaa yli puolenvälin ilman että auto alkaa kakomaan. On kuin ajaisi eri autoa.

Yhteenvetona voidaan todeta että kaksi auton pahinta ongelmaa on korjattu sangen yksinkertaisesti: Arpova laatikko korjaantui laskemalla laatikosta pari litraa öljyä ja arpova moottori ja hengetön kulku kiinnittämällä yksi letku. Tuon letkun vaan kun olisi älynnyt ennen kuin tilasi tuota osaa. On nekin rahat pois alustasarjasta.

Perien RVS-käsittelyllä oli odottamaton vaikutus kun jumittanut nelivetokin alkoi antamaan myöten. Ei enää pompottavaa sisäkaarteen pyörää. Vika saattoi siis olla takatasauspyörästössä. Tästä innostuneena heitin RVS:sät myös vaihdelaatikkoon.

RVS-käsittelyn sisäänajolenkillä huomasin että momentinmuuntimen lukkokin on alannut toimimaan. Vielä kun RVS:llä voisi korjata väsähtäneen takajousituksenkin =)

Luvatut paremmat autonhoitotuotteetkin tulivat. Tosin paketista jäi uupumaan savi ja liukaste. Pitänee hankkia muuta kutta. Penkit sentään saivat pintaansa kunnon Meguiars hoitoaineen. Vahaa päässen testaamaan vasta saven saatuani.